.

Jatkoimme vielä syyskuun alun ajan satoteemaa ja pääsimme tutustumaan Piippolan vaarin avustuksella heidän kasvimaahansa. Vaari oli ollut kylvöhommissa hassulla tuulella ja oli kylvänyt tuotteita eri kohtiin. Niinpä oli jännä käydä nostmassa kukin lapsi vuorollaan aina maasta jotain, tunnistaa se ja lajitella oikeaan koriin tuote. Maasta nousi perunaa, porkkanaa ja punajuurta.

Kävimme myös meidän kasvimaalla nostelemassa porkkanoita ylös, raastoimme ne lautaselle ja söimme hyvällä ruokahalulla, nam! Myös omenoita on kerätty puusta ja viimeisiä yrttejä käyty hakemassa ruokaa maustamaan.

Sato teema on mennyt lapsilla luihin ja ytimiin, vapaallakin leikillä meillä leikitään maatilaa. Hiekkalaatiko on pelto jota harataan ja käännetään, tasoitetaan ja vieljllään ;)

Ja sitten niitä meidän ryhmän omia perinteitä, aurongonkukkapellolla käynti!

Saimme käydä myös yhtenä aamuipäivänä kirjastolla tutustumassa terveelliseen ruokavalioon. Lapsille oli hienosti hahmoteltu eri pöydille sokeriin liittyvät asiat ja määrät, vaaka näytti kuinka paljon on puoli kiloa kasviksia ja kuituja tutkittiin puurohiutaleiden ja murojen vertailulla. Rasvoistakin kerrottiin hieman ja tunnistuspusista piti tunnistaa mikä pussissa oli sisällä. Tuoksupurkeistakin haisteltiin tuttuja tuoksuja.

Satoa on käyty katsomassa myös metsässä metsäretkillä. Laavureissulla bongattin monenlaisia sieniä ja syötiin itsemme täyteen mustikoista ja puolukoista.

Piippolan vaari kuuli eräänä aamuna ihmeellistä ääntä aitan takaa ja sieltähän löytyikin iso määrä erilaisia sieniä kovan mekkalan kera. Lapsille tulikin haastava tehtävä päätellä sienien ilmeistä millä tuulella heistä kukin oli. Avuksi oli tullut pieniä lappusia jossa oli vihjeitä. Lopuksi keksimme jokaiselle sienelle lauseen jonka hän voisi siinä olotilassaan sanoa. Tunteiden tulkkeja olivat lapset siis tällä kertaa ;)

Eräänä aamuna Piippoalan vaari kertoi lapsille lapsuuden lempiharrastuksestaan, leijan lennättämisestä. Hän oli tuonut lapsille leijan ja sitähän piti lähteä kokeilemaan korkeimmalle kukkulalle! Leija ei oikein vain lentänyt, sillä tuuli oli puuskaista j akun se saatiin ilmaan, tuuli kääntyi tai lopahti. Onneksi kukkulalla on myös leikkikenttä ja leikit maistuivat hienosti!

Askartelimme myös omat leijat ikkunaa koristamaan!

Piippolassa oli myös eräs ongelma. Satoa oli satu kovasti talteen, mutta vanha maakellari ei ollut enään hyvässä kunnossa. Lapset saivatkin tehtäväkseen keksiä miten uusi maakellari toteutettaisiin. Uusi kellari syntyi lasten rakentamana dublo leegoista ja sinne tehtiin piirtämällä, leikkaamalla ja liimaamalla hienot hyllyt jonne sai tuotteet säilöön.

Ja sitten ne alkoivat, vauhtivarvasviikot nimittäin!

Vauhtivarvas esitteli itsensä lapsille ja yhdessä tuumin sovittiin, että hän opettaa joka päivä lapsille jotain uutta ja kivaa liikkumista ja lapset keksisivät hänelle takaisin yhden jutun. Kirjasimme uudet puuhat hänelle ylös vauhtivarpaan liikuntakirjaan. Nyt on sitten vauhtivarpaalla taas kirja täynnä uusia touhuja uusille lapsille vietäväksi!