.: Joulukalenteri / joulukuu 2015

Pussukat tontulta, kyllä niitä on monta!

No niin, nyt on joulukuu käyty ryhmän kanssa läpi ja viimeinenkin joulukalenteripussukka yhdessä avattu. Niinpä on aika päivittää teille seuraajillekin sanoin ja kuvin mitä kaikkea tuli joulukuussa puuhasteltua. Joluukalenterimme oli joulutontun tuoma, saimme tontulta ison kasan pussukoita, jotka piti kiinnittää johonkin. Niinpä päätimme etsiä luonnosta kunnon oksan, johon sidomme joulupussukat talvisen maiseman alle.

Pussukat kiinnitettyinä

talvimaisema pussukoiden ylle

Luukku 1: Saimme tehtäväksemme aloittaa jouluun valmistautuminen pitämällä huoltä metsän eläimistä, tällä kertaa pikkulinnuista. Teimme linnuille omat talipallot isoihin käpyihin kookosrasvasta ja erilaisista siemenistä.

Lisää kuvateksti

Luukku 2:

Aamulla huomasimme, että kalenterin alle oli ilmestynyt punainen liina. Avasimme luukun ja siellähän kerrottiin, että tänään on aika lähteä muskariin harjoittelemaan joulujuhlaa varten joululauluja ja tonttu oli tuonut mukaamme vietäväksi erilaista rekvisiittaa jota käytettiin myös esityksessä: tähtiä, enkeleitä ja kulkusia

Luukku 3:
Kolmosluukusta paljastuikin melkoinen yllätys: olimme lähdössä tänään tutustumaan Iitin kirkkoon perhekerhon sijasta. Luvassa oli tutustumista kirkon ympäristöön, itse kirkkoon ja kuvasunnistustakin oli kirkon sisällä. Lopuksi saimme juoda vielä mehut sämpylöiden ja pipareiden kera. Kiitos seurakunnalle ihanasta aamupäivästä!

Meidän upea kirkkomme!

Löysinpäs oikean paikan!

Luukku 4:
Tänään pussista löytyikin piparimuotti ja viesti, jossa kerrottiin, että tänään lähdemme leipomaan pipareita vanhuksien kanssa ja tuomaan heille jouluiloa tällä tacvoin. Mukaan piti ottaa myös kuun vaihteessa askartelemamme kuusi kortit ja ne jaettaisiin paikan päällä vanhuksille. Reissu meni hienosti, tilanteesta oli haltioituneet niin lapset kuin vanhuksetkin. Ihana tapa viedä joulumieltä eteenpäin!

Piparinleivonnan lisäksi meillä oli joukossamme synttärisankari joten juhlimme niin synttäreitä kuin itsenäisyyspäivääkin vielä samana päivänä; välipalalla herkuteltiin kakulla sinivalkoisissa puitteissa :)

Luukku 7:
Aamulla taas huomasimme, että joulukalenterin alle oli ilmestynyt punainen pussukka. Luukun avattuamme saimme tietää, että kyse oli tonttuaisti pussista. Näiden avulla tontut harjoittavat aistejaan, jotka pitääkin olla huippukunnossa, jotta tonttutyöt onnistuvat huomaamattomasti. Pussista löytyi tuoksuja, ääniä ja lopuksi myös tunnusteltavia asioita joita piti yrittää tunnistaa.

kävyn maalausta vihreäksi

Askartelimme lisäksi joulukuuset isoista kävyistä ja niistä tuli kyllä todella kivat :)

Pehmeä villaenkeli aistipussista!

Valmiit kuuset

Luukku 8:

Tämä luukku johdatti miedät tonttujumpalle sovittuun paikkaan ja tehtävänämme oli myös odottaa toista ryhmää mukaamme. Koska kaikki ei kuitenkaan aina suju suunnitelmien mukaan, ei tällä kertaa toinen ryhmä päässytkään paikalle. Näin ollen jumppasimme omalla porukalla. Ensin leikittiin tonttuja, jotka tasapainoilivat puomeilla, hiekkalaatikon reunalla ym ja opettelivat marssimaan eri suuntiin. Tontut leikkivät myös seuraa johtajaa ja jumppasivat jäsenet kuntoon :

joulupallo löydetty!

"Venytä, venytä, jousta, jousta. Kyykkyyn mene ja yritä nousta! Heiluta peppua, nosta jalkaa, tästä se hyvä joulu alkaa!" Tehtävänä oli myös löytää kadonnut joulupallo ja lopuksi ripustimme askartelemamme linnunruoat kuusen oksille.

Tasapainoilua

Linnunruoat kuusen oksille

Luukku 9:
Tänäänkin joulukalenterin alapuolelle oli taas ilmestynyt liina ja sen alta palajastui lorupussi. Tonttu kertoi viestissään, että olimme lukeneet niin ahkerasti joulusatuja, että nyt oli välillä aika vaihtaa joululoruihin. Teimme työtä käskettyä ja luimme lorupussia useampaan otteeseen porukalla läpi :)

Luukku 10:
Tänään luukusta tulikin kysely mitä on joulupuuro? Mitä on manteli? Kuinka ne liittyvät toisiinsa? Keskusteltyuamme asiasta luimme lapun loppuun ja saimme tietää, että tänään pääsemme syömään joulupuurot perhekerhoon ja saamme jännittää löytyykö puurosta mantelia kenellekkään.

Ei tullu mantelia mutta karkin sain jälkiruoaksi ;)

kerhossa sai myös askarrella tontun, muutama lapsi innostui askartelemaan.

Luukku 11:

Tänään luukusta tuli pelkkä vihje: menkää tänään kirjastoon, siellä on teille luvassa yllätys! Vihjeinä saimme että tähän yllätykseen liittyy käsinuket ja jonkinlainen tarina.....
Kyllä, nukketeatteria oli luvassa! Olimme toisen hoitajan kanssa päättäneet esittää nukketeatteria lapsille ja kirjoitin seuraavanlaisen tarinan heille:

Joulukalenterinäytelmä

Kertoja: Metsään on laskeutunut illan pimeys ja taivaalla tuikkivat tähtöset. Kuu lähettää valosäteitään täytenä pallona taivaalta valaisten metsän sopukoita. Lumi satoi päivän aikana isoina hiutaleina maahan ja värjäsi viimeisenkin metsä polunpätkän valkoiseksi.

Tänä iltana ilmassa on jotain omituista, se tuntuu jännitykseltä, kipristelyltä mahan pohjassa ja pieneltä levottomuudelta tassuissa. Jopa metsän asukit Tiuku ja Halli (peikot) ovat huomanneet, että metsässä on nyt jotain erikoista. Eläimet kokoontuvat aukiolle ja Tiuku ja Halli seuraavat muiden perässä. Taivaalla loistaa kuun lisäksi yksi muita kirkkaampi tähti. Se valaisee säteillään ison kuusen aukiolta ja sitä ovat nyt kaikki metsän asukit tulleet ihastelemaan.

Kuusi tuikkii lumisessa maisemassa ja pakkasessa todella kauniisti ja voi suorastaan kuulla kuinka jääpuikot helistävät kaunista musiikkiaan (jääpuikkojen helinää CD)

Kuusen alle on ilmestynyt erikoinen kasa, jonka päälle on satanut lunta.

”Mistä tuo iso kasa on tuohon kuusen juurelle satanut? Vasta tänäänhän lumi satoi maahan, ei sitä ole voinut noin kovasti yhteen kohtaan sataa…”

”Eikä tänään tuiskunnutkaan niin että lumi olisi satanut kasoihin. Hiutaleet leijailivat niin kivasti, että sain pyydystettyä niitä kielelläni päivän aikana tosi monta!”

”Onkohan siellä alla muurahaispesä? Muurahaiset ovat käyneet jo talviunille ja pesä on varmaan jäänyt lumen alle.”

”Ei tuossa kyllä syksyllä ole ollut yhtään muurahaispesää, minä tiedän sen kun olen leikkinyt tämän kuusen alla koko syksyn ajan majaleikkiä.”

”No entäpäs jos karhuherra on käynyt siihen talviunillensa ja lumi on satanut hänen päällensä? ”

”Karhut tekevät talveksi talvipesän jossa nukkuvat talviunensa, eivät ne jää kuusen alle nukkumaan!”

”No mikä ihme se sitten voisi olla? Ei kai kukaan vaan ole jäänyt sinne kasan alle jumiin?”

”Mennään äkkiä katsomaan jos joku tarvitseekin apuamme!”

(Eläimet menevät kasan luo)

”Siellä lumen alla on jotain, putsatkaa lumi äkkiä pois!”

(otetaan valkoinen liina pois pinnasta ja esiin tulee kasa paketteja)

”Oo, ei siellä ollutkaan ketään! …Vaan iso kasa paketteja! Kenen ne oikein voivat olla, kuka on jättänyt paketit tänne?”

”Hei, näissä on lappuja ja niissä lukee jotain! Minä en osaa kyllä vielä lukea….kukahan osaisi lukea kirjoitusta…?”

”Minä osaan lukea, katsotaanpas (Alkaa lukemaan nimiä)…_____, ______….hmm….ketähän nämä oikein ovat? (Kukaan ei tiedä….Hahmot katsovat lapsia päin …)

”Te lapsetko olette tämän nimisiä? Täällä on teille jokaiselle varmaankin paketti, voi kuinka jännää!” (paketit jaetaan ja avataan yksitellen.)

Hahmo pyytää Aina lasta tuomaan kuusenkoristeen kiinni kuuseen.

Kun kuusi on koristeltu, löytyy vielä yksi paketti. Siinä ei ole nimeä vaan avataan se yhdessä

è paketista löytyy tähti. Mietitään mikä muoto se on ja miten se liittyy kuuseen -> latvatähti -> kiinnitetään latvaan.

Hahmo kyselee onko jotain joululaulua mikä kertoisi joulukuusesta…Lauletaan yhdessä joulupuu on rakennettu (tulee muskarilauluihin Joulukuussa eli on lapsille tuttu)

Kertoja: Näin metsään ilmestyi eläimille oma joulukuusi, jota he jaksoivat käydä ihastelemassa joka ilta. Kuusen ympärillä laulettiin, leikittiin ja vietettiin mukavaa joulun aikaa. Jouluaattona sen ääreen kannettiin jouluherkut ja metsän asukit söivät yhdessä kuusen ympärillä jouluaterian. Vielä jouluaattonakin eläimet miettivät mistä ihmeestä se pakettikasa kuusen oksien alle oikein ilmestyi, kuinka tähti osasi valaista juuri oikean kuusen ja miksi kaikkien vatsanpohjassa tuntui sinä iltana pieni jännitys. Tähän ei muuta selitystä keksitty kuin se, että joulussa on sitä joulun taikaa ja silloin tapahtuu ihmeellisiä asioita, joihin ei aina tarvita selityksiä.

Näytelämän jälkeen lapset pääsivät myös itse kokeilemaan käsinukkeja ja lopuksi joimme glögit ja söimme piperit. Kylläpä oli mahtava elämys lapsille, kaikki tuntuivat olevan ihan haltioissaan!

Tuonne asti laitoin koristeen!

Täällä me näytellään!!

Luukku 14:

Tänään luukusta ilmestyi pohdintoja...missä tontut asuvat, miten ne asuvat (puun latvassa, luolassa, talossa?) lopuksi lapset pääsivät askartelemaan tontuille kodit maitotölkeistä ja eri värisistä papereista.

Ulkoiluaikana suuntasimme katsomaan vielä Luciakulkuetta kirjastolle.

Tästä se lähtee

Valmiit talot

Luciakulkue

Luukku 15:

Tänään luukusta tuli viesti, jossa kerrottiin, että lähdemme porukalla tonttupolulle. Mukaan oli tulossa myös kaveriryhmämme. Tonttupolulla etsittiin tonttulakkeja, jossa oli aina jokin liikunnallinen tehtävä. Viimeisellä rastilla lasten tuli etsiä alueelta materiaalia joista voisi tehdä tontun (lakit, kävyt ja massapallot) Nämä materiaalit sitten vietiin ryhmään mukana ja askarreltiin niistä iltapäivästä tontut.

Yksi lakki löydetty!

Pää tontulle paikalleen

Valmiit tontut

Luukku 16:
Tänään luukusta tuli viesti, jossa kehuttiin, että eilinen joulujuhla ilta oli sujunut koko porukalta upeasti ja laulut oli osattu laulaa todella hyvin! Tämän päivän muskarissa olisikin siis jotain yllättävää, sillä esiintymislauluja ei tarvinut enään treenata....
Joulumuskarissa lapsille ilmestyi jouluhiiruli laulun saattelemana jouluhiiri, joka oli saanut paketin metsän tontulta. Hän kulki tontun kodille päin kompastellen matkalla polulle ilmestyneisiin piparimuotteihin. Hiiruli opetti lapsille piparilorun ja kun tontun kodille asti päästiin, opetti tonttu lapsille "pikkuinen tonttu hyppeli näin"- Laulun. Lapset saivat auttaa tonttua kuusen koristelussa ja lauleltiin joulupuu on rakennettu yhdessä. Lopuksi lapset saivat pienet paketit ja tonttu opetti lapsille pakettijumpan (kun musiikki soi paketteija heitellään ilmaan, kun musiikki lakkaa on paketti pysäytettävä) Lopuksi istuuduttiin piiriin jossa jokainen lapsi sai avata yhden paketin ja jokaisesta tuli joululoru joka luettiin.

Tontun koti ja piparmuottipolku

Luukku 17:
Tänä aamuna saimme käskyn lähteä käymään kotopaikalla jossa joka kuukausi käymme katsomassa onko Valle vauhtitossulla meille mitään asiaa ja onko hänellä kaikki hyvin. Löytyihän se Valle tällä kertaa ihan paikan päältäkin! Hänellä oli mukanaan kirje:

Hei lapset!

Kiva kun pääsitte taas käymään täällä kotopaikalla. Minäkin olen vaellellut pitkin poikin metsiä ja päätin taas tulla katsomaan mitä teille lapsille kuuluu.

Täällä metsässä onkin ollut kova vilske nyt Joulukuussa kun tontut juoksevat ympäriinsä. Metsätontut auttavat eläimiä etsimään ruokaa ja joulutontut viipottavat ikkunalta toiselle seurailemassa lasten touhuja ja merkkaamassa niitä muistiin. Mistäs sen metsätontun ja joulutontun voi tunnistaa? Kyllä, joulutontun vaatteissa on punaista ja tonttulakin päässä kulkunen, metsätontun vaatteet maastoutuvat helpommin luontoon, niissä on enemmän ruskean, vihreän ja harmaan sävyjä eikä heidän hiippalakin päässä ole jouluista kulkusta.

Minä sitten aina välillä pääsen tonttujen kanssa juomaan kupposen kuumaa teetä ja turisemaan heidän kanssaan. Kyllä on kivaa! Yksikin tonttu kertoi, että te olette kuulemma käyneet täällä opettelemassa yhdessä viimeksi vähän metsän eläimistä asiaa, kuulemma ilveksen nahkakin oli ollut teillä täällä paikan päällä! Ja te olitte olleet tosi rohkeita ja koskeneetkin niitä ilveksen kynsiä ja silitelleet turkkeja. Tonttu kertoi että olette olleet muutenkin melko kilttejä ja reippaita lapsia!

Minulla onkin yksi haaste tässä tälle päivälle kun yksi niistä joulutontuista on vähän hassu. Se kävelee yöllä unissaan ja tekee mitä hassumpia juttuja silloin. Viime yönä tuo joulutonttu oli hävittänyt kaikki tämän metsän joulutonttujen tonttulakit! Kaikki 12 lakkia on nyt sitten kadonnut jonnekin tänne metsään…kyllä siinä onkin etsiminen…voisitteko te lapset auttaa minua?

Minä olen nyt oppinut tontuilta muuten muutaman hauskan laulun. Ne opettivat minulle sellaisen laulun jonka sanat menee näin:

pikkuinen tonttu hyppeli näin,

jalassa tossut väärin päin,

pikkuinen tonttu huuteli näin,

tästä se joulu alkaa!

Ja tässä voi sitten tehdä kaikenlaista muutakin vaikka taputella , hiiviskellä, kurkistella….

ja toinen laulu jonka olen oppinut on tontut nukkuu:

Tontut nukkuu, tontut nukkuu Korvatunturilla.

Ei ole mitään vaaraa, että kiinni saadaan.

Tontut nukkuu, tontut nukkuu. -eipäs nukukaan!

Hauskaa joulun aikaa teille lapsille! Saas nähdä näenkö minäkin joulupukin jouluaattona tuosta ohi menevät porojen vetämänä lahjat reessä mukana!

Lapset löysivät hienosti kaikki kadonneet tonttulakit ja laululeikitkin leikittiin paikan päällä todellisella innolla. Lopuksi lapset saivat vielä joulujuhlista jäänneitä konvehteja ja glögiä joulumieltä nostattamaan.

Löysin lakin!

Luukku 18:

Tänään luvassa oli jotain jännittävää....leikkihuone oli suljettu, sinne ei saanut aamusta mennä....oven kahvassa roikkui joulukalenteripussi ja suomen kartta....

Pussista löytyi viesti, jossa kerrottiin, että meille oli tulossa toisen ryhmän porukka kylään, saisimme kokea heidän kanssaan tänään retken korvatunturille ja lopuksi saisimme syödä yhdessä jouluaterian.

Kyllä siinä jännitys nousi kattoon kavereita odotellessa. Heidän saavuttuaan aloimme ensin miettimään missä on korvatunturi ja juuri tuolloin tuosta suomen kartasta oli apua. Kuka siellä korvatunturilla asuukaan? Pukki ja muori koko tonttuporukoineen tietysti. Sitten astuttiin sisään...

Edessä oli paljon valkoista....LUNTA! lapset saivat rakentaa sisälle jutustelun johdattamana ensin tuntureita valkoisesta paperista, sitten jokainen sai viedä omarakentamansa tonttutalon paikalleen ja lopuksi oman tontun jonkin talon luo. Talojen viereen ilmestyi vinkkipussit, joiden sisällöstä pystyi päättelemään mitä kussakin pajassa puuhasteltiin. Vinkkipusseista löytyi karkipaja, leipomo, nikkarin verstas ja ompelimo. Lopuksi laset saivat kertoa oman suurimman joululahjatoiveen korvatunturiin. Lopuksi lähdimme vielä syömään masut täyteen jouluruokia; herkkua oli siinä monenlaista: laatikot, kinkut, rosollit ja joululeivät!

Mitä pussista löytyy?

Tuntureita


Tonttuja

Lankaa, neulaa, kangasta...ompelimo!

Karkkipaja!

Voi tätä ihmettä, mistä tää kylä tänne tuli?

Luukku 21:

Tänään luukussa kyseltiin, mitähän joulupukki tänään oikein puuhaa? Kolme yötä on jouluaattoon aikaa....päätimme askarrella vielä joulun viimeiset askartelut: joulupukit!

Siinä tarvittiinkin saksitaitoja ja näppäriä sormia parran rullaukseen!

Luukku 22:

Tänään sitten olikin vuorossa miettiä millaisia juttuja se joulumuori siellä korvatunturilla tällä hetkellä tekee.....ruokaa, pukille eväitä, siivoilua ym. tänään me leikimme joulumuoreja ja siivosimme leikkihuoneen lelut oikeille paikoilleen ja keitimme yhdessä kunnon riisipuurot ruoalle. Päiväunilta noustessa lapset saavat itse viedä lakanatkin pyykkikoneeseen. Tästä on hyvä aloittaa joululoma!