Nyt sitä on niiiiiiin paljon! Pari viikkoa ollaan hoitolasten kanssa syöty omenaa ihan joka välissä ja ulkoiluissakin kaikki halukkaat on saaneet omenoita poimia ja syödä :) Puut notkuu ja maa on täynnä omenoita ja niinpä niitä on kerätty niin aamu- kuin välipaloillekin halukkaille syötäväksi.
Maahan tippuneita omenoita emme valitse syötäviksemme, vaan poimimme aina puusta tuoreita. Joka päivä pitääkin omenat haravoida kasaan maasta ja viedä kompostiin, sillä yksi hoitolapsista ei voi millään vastustaa kiusausta haukata jokaista eteen tullutta omenaa ja ne kaikkihan ei ihan syömäkelpoisia aina ole...
Näin hienosti tytöt keräsivät omenoita koriin :)
Olen omena, olen omena,
olen pyöreä omena.
Olen omena, olen omena,
olen punainen omena!
Meillä omenoita riittää jokaiselle, myös metsän eläimille, kuten siileille ;) pihassamme kyllä oikeastikin asustelee siili, joka ei vain ole käynyt vähään aikaan näytillä.
Tänään päätin, että omena aihetta voisi hieman viedä perjantain kunniaksi makeampaan suuntaan ja niinpä päätimme leipasta omenamuffinsit välipalalle :) Voi ihanuus sitä kanelin ja omenan yhteen sointuvaa tuoksua, joka täällä talossa vallitsee ♥ Niistä alkaa se oikea syksy ja lupa viritellä jo kynttilöitäkin luomaan tunnelmaa hämäriin aamuihin ja pimeneviin iltoihin ♥.
Jokaiselle riitti tekemistä leipoessa :)
Tarkkaa puuhaa tuo taikinana saaminen vuokiin...
Nuorin ei olisi malttanut taikinaa vuokiin laitella lainkaan kun pääsi ennen sitä tekemään virallisen makutestin; oliko taikina sopivan makuista paistettavaksi ;)
Näihin tunnelmiin ja kuviin on ihana lopettaa tämä viikko, nautinnollista viikonloppua ystävät !
2 kommenttia:
Jos sopii lisään blogisi linkkilistalleni.
www.ipanailoa.blogspot.fi
Lisää vain :)
Lähetä kommentti